17 marraskuuta, 2010

This life don't last forever

Heipsanssaa. Kukaan ei sitten saa ihmetellä blogin tämän hetkistä taustaa, koska parhaillani etsin siihen joain uutta. Mutten kuitenkaan jaksanut pitää sitä vanhaa enää hetkeäkään enempää.. Laiska kun olen.

Tänään juoksin kaupunkiin (siis juoksin bussiin) katsomaan, että millainen se Social Network on, äkkiä ennen kuin elokuva poistettaisiin ohjelmistosta. Tuntui taas niin älyttömän mukavalta istahtaa Finnkinon pehmoiseen tuoliin. Siitä alkaa tulla mulle aika tuttu paikka :D. Yritänpä änkeä sinne tettiin ensi vuoden puolella. Voi kuinka olisikaan upeata saada nähdä, miten ne kaikenmoiset kelat toimii, ja mikä systeemi niillä on siellä.
 Itse elokuva ei ollut kummoinen, sellainen perus hyvä elokuva. Hyvää musiikkia, hyviä näyttelijöitä ja ideallinen juoni (no sehän perustuukin tositapahtumiin). Noissa tositapahtumiin perustuvissa elokuvissa on vain aina se puoli, ettei ne ole järin onnellisia. Onko se nyt sitten hyvä vai huono puoli, sen voitte itse päättää. Me like.

Jaha. Ja tämän tekstin tarkoituksena oli kylläkin vain ilmoittaa, ettei tuo kyltti- tausta ole lopullinen. Mutta mitäs taas innostuin kirjoittamaan. Miksei koulutöissä ikinä käy näin?

Btw, olen ihan auttamattomasti rakastunut tähän Michaelin ja Akonin duettoon. Tässä illalla olen kuunnellut sitä ehkä koko ajan. Vähintäänkin.




EDIT  Hmh, tuo biisi youtubesta toimii mulla ainakin vähän miten tahtoo. Siispä lisään tähän vielä alkuperäisen lähteen:
michaeljackson.com

2 kommenttia:

Pinja kirjoitti...

Tää taustahan on kiva :D
Taas oot käyny katsomassa yhen leffan joka mun piti nähä, mutta enpä ole saanut mitään aikaiseksi...:))

MC kirjoitti...

No mutta sä tsekkasit Hp7:n ;)