26 tammikuuta, 2012

Shifty Henry said to Bugs, "For Heaven's sake No one's lookin', now's the chance to make a break"

 Lukiolaisen elämässä on hetkiä, jolloin pitää varata muutama tunti aikaa ja ihan kaikessa rauhassa vain uppoutua nettiin. Selata riemurasiaa vähän aikaa, päivittää facebookin etusivua parin minuutin välein, vaikkei sinne ilmestyisikään ikinä mitään. Ja kun jotain ilmestyy, se kuuluu näin: Tarmo teki uuden Hi-Scoren pelissä DropDripDrapPoop These Green Balls!
 Jokaisen pitäisi joskus saada vain tuijottaa ruutua ja olla ajattelematta mitään.



Lukiolaisen koeviikkohuumoria
Luokiolaisen rentoutumisharjoituksia



 Lukiolaisen -------
Sori, en osaa ajatella enää. Kaksi koetta takana, neljä edessä. Ei paha.


 
Uskonnontunnit :D. Mutta on ne vaan niin hyviä laulajia.

09 tammikuuta, 2012

I'm just an average man With an average life

Säännöt ovat seuraavat: 

a) kiittää haasteen antajaa:  kukaan ei varsinaisesti haastanut, mutta kiitän Pinjaa, jolta ajatuksen varastin

b) nämä blogit haastoin mukaan: Tehkööt saman kuin minä, ken lie tahtoo
c) ilmoittaa näille haastetuille haasteesta: no need to
d) kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.
 

1.Olen niitä ihmisiä, jotka ostelevat CD-levyjä. Jokaisella on siihen omat syynsä, mutta minä teen niin lähinnä välttääkseni laittoman musiikin lataamista. Kun Limewire kaatui, mp3-soittimeni simahti ja lopulta tietokonekin pyyhki muistinsa, minun piti aloittaa musiikin lataaminen ihan alusta. Siinä vaiheessa alkoi ottaa päähän sellainen "katoavainen" musiikki. Onhan se myös aidompaa ja laatu on aina taattua, puhumattakaan siitä ylpeydentunteestä kun musiikki konkreettisesti seisoo levyhyllyllä. Ja mikä olisikaan mukavampaa ajanvietettä kaupungilla seilaillessa, kuin selata ikuisuuksiin Sokoksen levyosaston pölyisiä alennuslevylaareja.

2. Olen nähnyt kaikki Harry Potter -leffat, useat moneen kertaan, koska meillä löytyy niitä kotoa aika vino pino. Kuitenkaan en ole lukenut niistä yhtäkään, ja se ottaa todella päähän. Pidän lukemisesta, ja minulla on aina joku kirja yöpöydällä. En siis tosiaan ymmärrä, miksen ole saanut ainuttakaan luettua... Mutta yritystä on! Liekehtivä pikari on jo yli puolenvälin. 

3. Kännykästäni löytyy 94 Michael Jacksonin biisiä, ja rakastan niistä joka ikistä.

4. Sain oman huoneen vasta viime keväänä. Olin jo valmis muuttamaan pois kotoa, kun isä vihdoin suostui pieneen remonttiin, jonka seurauksena olen saanut nukuttua rauhassa yöni, valvoa pitkään valo päällä, sekä napsauttaa kattolampun päälle pimeinä talviaamuina ilman, että pikkusisko nukkuu huoneen toisella puolen.

5. Olen horoskoopiltani vaaka, ja sellaisena maailman epätasapainoisin. Epäilen pääni sairastavan vakavaa persoonallisuuden jakautumista, sillä en osaa koskaan päättää mitään, koska päässä huutaa niin monta eri mielipidettä.

6. Olen meidän perheen vihreä. Ekologisuuteni ei todellakaan ole mitään huippuluokkaa, mutta minä olen se, joka napsauttelee valoja pois muiden perässä, vetelee turhia piuhoja irti seinästä, kääntelee hanoja kylmemmälle, huutaa sille, joka pitää jääkaapin ovea auki enemmän kuin kaksi sekuntia ja vääntää pattereita kylmemmälle heti kevään tullen. Kaikesta tästä huolimatta rakastan teknologiaa ja sen tuomia mahdollisuuksia (vaikkei teknologia tunnu pahemmin piittaavan minusta tai siitä, mitä minä haluan sen tekevän).

7. Tykkään välillä vaihtaa näkökulmaa elämään ja varsinkin arkeen. Kokeilkaapa katsella maailmaa seisten keittiönpöydällä, käytävällä maaten tai tehdä läksyjä pöydän päällä istuen.

8. Minulla on paha hyvä tapa kirjoitella ympäriinsä; vihkoihin, paperilapuille, sanomalehtien kehyksiin, googleen, kännykän muistikirjaan, käsiin... Laulun sanoja, muistutuksia, ajatuksia.

+1 En ole eläissäni nielaissut särkylääkettä ja välttelen muutenkin turhia yskän- ja kuume- lääkkeitä viimeiseen asti. En pidä ideasta, että kehossani liikkuu kemiallisesti yhteen survottuja aineita, joilla ei ole taattua vaikutusta.


Ja loppuun vielä hehkutus TALVESTA, joka vihdoin suvaitsi saapua luoksemme. Tänäänkin sellainen hyrskyn myrsky, että tunsi olevansa joku maailmanvalloittaja pyrkiessään eteenpäin teillä, jonne lumiaura ei vielä ollut ehtinyt.

 

05 tammikuuta, 2012

Finally I can see you crystal clear

Löysin uuden intohimon.



HOT CHOCOLATE <3


Kaikki alkoi noin viikko sitten Belgiassa, Brysselissä. Atomiumin ohi kuljettuamme, hyisessä ilmassa käveltyämme, pistäydyimme kahvilaan lämmittelemään.
Quest-ce que vous voulez?
Jaa, mitä sitä nyt ottaisi. Limsan? Äh, hytisen jo valmiiksi.
Ehkä en sittenkään ota yhtään mitään...
Mutta hei, Belgia. Mitä belgiasta tulee mieleen? Paitsi Tintti ja euroopan pääkaupunki Brysseli, niin myös itse Chocolat!

One hot chocolate for me, please.

Ei se mitään maailmanmahtavaa höyryävää kaakaota kermavaanhdon ja kanelitangon kera ollut, mutta silti hyvää ja lämmitti mukavasti sisäelimiä.
Seuraavat päivät vietin tämän nestemäisen suklaan hurmiossa. Kuumana, kylmänä, ennen ruokaa ja sen jälkeen. Kotona, autossa ja vielä lentokoneessakin.

Tässä parin päivän kuluessa on tainnut tapahtua niin, että vaatimustasoni kaakaon laatua kohtaan on laskenut. Se taitaa olla vähän sama juttu kuin kahviholisteilla;  kahvia on pakko saada, aivan sama minkä hintaisena, näköisenä tai hajuisena. Maanantaina halusin kovasti kaakaota, mutta vilkaistessani kaappiin katseeni ei vain millään tavoittanut mitään edes O'boyn kaltaista. Miksipä sitä olisi ollutkaan, ei meillä kukaan ole juonut kaakaota vuosiin. Siirryin tutkimaan seuraavaa kaappia, josta löytyi sentään paketti leivontakaakaota, mitä olen käyttänyt lähinnä muffinseihin. Tyhjensin pohjat lämpimän maidon sekaan, ja ihan juotavaahan siitä tuli.
 Kunhan olin ensin lisännyt reilusti sokeria.


Vietettyäni tänään hupaisan lounas-päivällisyhdistelmän kultaisessa Raxissa, huomasin ensimmäistä kertaa elämässäni kaataneeni Raxin kaakaota kurkusta alas. Vähän jäätelökokkareita sekaan ja lisäsokeri, ja eikun nomnom.
Parasta kaakaossa on kuitenkin se tuoksu; hurmaava, pehmoinen, pienellä pistolla höystettynä. Saa minut myhäilemään onnellisena.

Adele - Rolling In The Deep


Niin vahva, kaunis ja koukuttava ääni, ainoa laatuaan. Plussana laulujen takaa kurkottava kaunis tarina.

02 tammikuuta, 2012

You give me butterflies inside

Kutkuttava tunne vatsanpohjassa.

Se on kuin askel uuteen huoneeseen, mukava, piristävä muutos elämään ja tummanpuhuvaan talveen. Tästä matka voi jatkua enää vain kohti valoa, kevättä.
Okei, uusivuosi meni jo, mutta sehän oli oikeastaan vain aatto. The year 2012 is on, now, and for the next 364 days. Let's make it the best year so far!
9gag
Leonard Cohen - Hallelujah (se aito ja alkuperäinen)